Kelluu vai uppoaa?

Uimassa ollessa Emppa huomasi, että pallot jäävät veden pinnalle, kun taas renkaat painuvat pohjaan. Kotona jatkettiin ilmiön tutkimista. Kokeen tulokset ovat tässä:

Muovilusikka kelluu, metallilusikka uppoaa
Oikea jakoavain uppoaa, muovinen kelluu
Legopalikka uppoaa, puupalikka kelluu

Äiti oli siis valinnut esinepareja, joista toinen kelluu ja toinen ei. Tarkoitus oli yrittää ensin arvata, kelluuko vai uppoaako ja vasta sitten heittää ammeeseen. Pikkututkija ei kuitenkaan malttanut, vaan viskoi esineet samantein kylpyyn. Pahimman innon laannuttua esineet nostettiin ylös vedestä ja yritettiin uudestaan. Eivät menneet kaikki taaperon arvaukset ihan kohdalleen, vaikka juuri oli nähnyt, miten esineiden oli käynyt. On varmaan siis kiva ja yllätyksellinen touhu toistekin.

Bonuksena kylpyyn lensivät lopuksi vielä pikkuauto ja simpukankuori. Molemmat upposivat.

Sähkötöitä

Timo on erittäin kiinnostunut tunkemaan kaikenlaista pistorasioihin. Tänään muistin, että Eerolla oli aikanaan pussillinen johtoja, joita sai sitten kytkeä mielensä mukaan. Jatkojohdoista saa hyvin lapsiturvallisia pistorasioita. Yhden jatkojohdon löysin tähän hätään, täytyy etsiä lisää.

11-15

Käytiin läpi luvut 11-15 helmillä.

Tässä lähtötilanne, nämä ovat jo vanhoja tuttuja.

Siirrettin ykköset kymppien luo.

Ja tässä lopputulos:

Tähän meidän piti lopettaa. Sitten Eero halusikin suosikkinsa sataketjun mukaan. Eerolle oli myös jossain välissä selvinnyt, ettei sata olekkaan kaikkein suurin (ja voimakkain). Jatkosta tulossa oma postaus.

Fröbel ja Viispeli

Meillä on jouduttu siirtymään vuoronukutukseen. Aikaisemmin sain lapset nukkumaan yhtäaikaa. Samalla kun imetin toista, luin toiselle iltasatua. Enää se ei onnistu, koska lapset kikattelevat ja kutittelevat toisiaan ja riehuvat. Nykyisin ensin imetän ja laitan Artzan nukkumaan ja vasta myöhemmin on Empan iltasadun ja nukkumaanmenon aika. Artzan nukuttamisen ajaksi Empalle tarvitaan melutonta tekemistä noin vartiksi. Lasten isä on usein poissa, joten tekemisen pitää olla sellaista, jota Emppa voi tehdä yksin. Aika usein se tekeminen on television tuijottamista, mutta muutamana iltana tekemistä onkin tarjonnut herra Fröbel.

Fröbelin lahja J1 sisältää puisia erimallisia ja erivärisiä helmiä, nauhan sekä palikoita, joissa ei ole reikiä. Laatikko vaan auki, nauhan päähän solmu ja lapsi laatikon eteen. Hienosti sujuu vartti, kun lapsi valikoi ja pujottelee helmiä. Kuva on napattu juuri kun tulin Artzaa nukuttamasta. Kävimme yhdessä läpi, millaisia helmiä nauhassa on. Tämän jälkeen Emppa oli kai mielestään istunut tarpeeksi paikallaan ja alkoi puuha, josta syntyi Viispeli.

Emppa alkoi juosta sohvapöydän ympäri vetäen nauhaa ja helmiä (toukka Empan mielestä) perässään. Koska nukkumaanmenoaika alkoi olla lähellä, sanoin, että "vielä viisi kierrosta ja sitten iltapuuhiin". Samalla näytin sormilla viittä. Kun yksi kierros juostu, sanoin "yksi menty, neljä jäljellä" ja näytin samat numerot sormilla. Näin jatkettiin, kunnes "viisi kierrosta menty, ei yhtään jäljellä. Juoskaa maaliin." ja Emppa juoksi heittäytyen maaliin toukka perässään. Mutta ihan vielä ei päästykään nukkumaan, koska Emppa ilmoitti haluavansa pelata vielä Viispeliä.

Viispeli on ollut meillä suosittu laji parina viime päivänä. Isillekin se on opetettu. Viispeliin tarvitaan aina se toukka, muuten se ei ole Viispeli, vaan juoksemista. Helmien pujottelu on siis olennainen osa valmistautumista Viispeliin. Artzakin saattaisi olla kiinnostunut Viispelistä, josa vain osaisi juosta. Ainakin toukan heiluttaminen ja maistelu on suosittua. Mietinkin, että pitää varmaan tehdä Artzalle oma toukka heiluteltavaksi, niin ei tule lapsille riitaa.

Sormiruokailua taas

Artzalla on tulossa lisää hampaita, oikein kuusi kerralla, eikä hänen suuhunsa saa koskea. Ruuan syöttäminen ei siis onnistu. Suu menee suppuun, kun lusikka lähestyy tai jos hämäämällä lapsen suuhun sattuu saamaan ruokaa, seurauksena on hirmuinen huuto. Tällä hetkellä Artza siis elää sormiruualla ja rintamaidolla. Vettä hän ottaa nokkamukista (jos nokka sattuu suuhun osumaan).

Näin kotioloissa tämä sopii, mutta entäs sitten kun pitäisi mennä kylään, perhekahvilaan tai oikein ravintolaan? Sotku on kamala ja jos lattialta ei voi nostaa ruokaa takaisin pöytään, hävikkikin on huima. Siis vielä huimempi kuin kotona.

Kuva on keittiömme lattialta lounaan jälkeen. Vierailukutsuja odotellessa :). Kyllä Artzalle soseet ja puurotkin maistuisivat, jos vaan saisi syödä itse käsin ja lusikalla, mutta sitä sotkua minäkään en kestä.

Takki päälle, huiskis vaan

Emppa ei ole ollut erityisen innokas opettelemaan itse pukemista. Kun Eero näytti, miten takki puetaan huiskauttamalla päälle, innostui tyylistä sekä Emppa että äiti.

Muutaman kerran harjoittelimme yhdessä Empan kanssa vieretysten, kumpikin omalla takillamme ja äkkiä lapsi sai juonesta kiinni. Nykyisin Emppa pukee takin aina itse päälle ja huiskauttaen tottakai.

Ensin takki laitetaan lattialle ja lapsi ohjataan takin pääpuoleen. Tässä on huiskautuksen ainoa riskikohta. Jos lapsi menee helman puolelle, päätyy takki päälle niin, että huppu on pepun päällä.

Pukeutuja laittaa kädet hihoihin, nousee ylös ja nostaa kätensä ylös huiskauttaen takin päällensä. Tehokasta ja näyttävää.

Pääsiäisherneiden kylvämistä

Viime vuonna unohdin ostaa pääsiäisruohon siemeniä ja kylvettiin herneitä. Herneistä sai kivasti versoja ruokapöytään. Myöhemmin nostin herneet ulos piharuukkuun ja kesällä saatiin jonkin verran herneenpalkoja. Tänä vuonna sitten kylvettiin taas herneitä. Nämä ovat ihan sellaisesta kaupan ruokahernepussista.

Aamulla laitettin herneet likoamaan.

Herneiden kylvämistä.

Pikkupalomiehet

Palomies Sami on Empan suuri idoli. Joka päivä on katsottava ainakin yksi jakso suosikkisarjaa. Leikit ja touhut ovat samaa teemaa. Maanantaina Eero oli meillä kylässä ja palomiehiä tietysti leikittiin. Leikkipuistossa sain jopa kunnian olla palomestari, joka ilmoittaa palohälytykset. Lapset sitten liukuivat paloaseman tankoa (liukumäki) pitkin paloautolle (pöytä ja penkit), jolla ajoivat palopaikalle pillit soiden (eli huutaen piipaa). Tulipalo sammutettiin vesiletkulla (käsi ojossa sihisten), jonka jälkeen voitiin palata paloautolla asemalle.

Molempien kotona on innostus hyödynnetty myös opetusmielessä. Meillä tutkittiin sitä, kuinka vesi sammuttaa tulen. Sytytin tiskipöydällä tuleen paperin, joka sitten vesihanan alla sammui. Sani taas järjesti kotona paloharjoitukset: palohälytin tulitikun avulla soimaan ja sitten kaikki reippaasti, mutta rauhallisesti ulos.

Laskusauvat

Laskusauvoissa on kymmenen sauvaa, joista lyhin on 10 cm ja pisin 1 m.

Tässä sauvat suuruusjärjestyksessä.

Seuraavaksi laitettiin ensin kymmenen yksikön mittainen sauva paikoilleen ja rakennettiin muista sauvoista kymmenen yksikön mittaisia pareja.

Lopuksi paras, eli spiraali.

Sauvoihin voisi liittää myös pituuksia vastaavat numerot 1-10.

Eerosta oli tosi kivaa puuhailla sauvojen kanssa. Valitettavasti näitä ei voi jättää näkyville, koska pikkuveli tulee ja huiskii, miekkailee ja huitoo sauvoilla.

Pihtiharjoittelua

Taas vanhoja suosikkeja reilun vuoden takaa.

Lääkärin laukusta löytyneillä pihdeillä laiteltiin muovailuvahan palasia munakennoon. Hyvä harjoittelua  saksien käyttöön.

Tässä tuli samalla harjoiteltua matematiikkaa varten myös yksi-yhteen vastaavuutta, kun yhteen lokeroon laitettiin aina yksi pala muovailuvahaa.

Mannaryynitarjotin

Montessori esikoulussa kirjaimia ja numeroita harjoitellaan hiekka- tai suolatarjottimelle. Meillä oli tarjottimella mannaryynejä ja Eero piirteli mitä halusi.

Eero keksi mielenkiintoisen kuvion, josta kerroin, että se on spiraali. Näitä Eero teki sitten enemmänkin.

Numeroita ja dinosauruksia

Vanhoja suosikkeja: Ympyrä jaettu sektoreihin, joka sektorissa dinosauruksia ja pyykkipojat, joissa lukumääriä vastaavat numerot. Sitten vaan pyykkipojat kohdilleen.

Kun tehtävä meni liian helpoksi Eero palautti minulle ympyrää, jossa kaikki pyykkipojat olivat väärissä kohdissa ja yritti näyttää totiselta. Kerran huomasin, että viimeisen pyykkipojan kanssa tuli ongelma, se olisi osunut oikeaan sektoriin. Siinä olikin taas aika miettiminen ja  pyykkipoikien siirteleminen, että sai kaikki väärin.

Ympyrän voi leikata ja liimata yhdessä. Ei tarvitse yksin väkertää kun on vihdoinkin saanut kaikki nukkumaan. Pelkästä askartelusta saa jo ohjelmaa yhdeksi päiväksi. Ainakin Eerosta on ollut kivempaa tehdä tehtäviä, kun on ensin ollut mukana valmistelmassa materiaalia. Laminointi on suosikki hommaa.

Maton idea

Montessori-harjoituksiin kuuluu olennaisena osana matto. Meilläkin sellainen on ollut jokusen päivän käytössä ja tässä perustelut:

1. Matto rajaa harjoittelualueen. Empalla, kuten kai kaikilla lapsilla, tuntuu olevan luontainen taipumus levitellä kaikki tavarat pitkin poikin. Maton käytöllä pyrin rajoittamaan tilaa, johon tavaroita levitellään. Toisaalta taas matto on Empan omaa tilaa, johon en tule, jos en saa lupaa. Tämän toisen oman tilan kunnioittamisen aion opettaa myös Artzalle heti alusta saakka. Ehkä sillä saadaan joku tappelu joskus vältettyä.

2. Matto rajaa harjoitteluajan. Montessoriharjoitus alkaa siitä, kun Emppa hakee maton ja rullaa sen auki. Tämän hän tekee ihan mielellään. Harjoituksen pitäisi päättyä siihen, että tavarat viedään takaisin paikalleen, matto rullataan ja viedään säilytyspaikkaansa. Ei muuten ole onnistunut vielä kertaakaan komentamatta. Vaatii vielä opettelua ja toistoa tai sen, että kissamme pissaa tai oksentaa lojumaan jätetylle matolle. Jostain syystä lopettaminen tuntuu olevan aloittamista vaikeampaa. Tavarat joko vain jäävät siihen, kun Emppa keksii yhtäkkiä jotain muuta tekemistä tai sitten ne lentelevät pitkin, kun homma menee riehumiseksi.

3. Maton päällä on mukava istua tai maata ja se helpottaa harjoittelua. Pehmeältä matolta on helpompi noukkia esimerkiksi sinisiä kolmioita kuin kovalta lattialta. Matto myös vaimentaa kolinaa. Ilmeisesti harmaa väri on paras tausta Montessori-välineille. Montessori-välineiden värimaailma on aika mielenkiintoinen. Pitäisikin selvitellä, miksi kolmiot ovat juuri sinisiä, torni vaaleanpunainen, portaat ruskeat jne. Jos joku lukijoista tietää tai osaa vinkata hyvän lähteen, otan tiedon kiitollisena vastaan.

Lintubongausta

Me ruokimme lintuja vasta nyt keväällä, koska koko talvea emme jaksaisi. Lintujen touhuja on kiva seurailla. Ruokintapaikallamme on käynyt ainakin talitiainen ja pihalla juoksentelee fasaani. Lintujen tarkkailun kohokohta oli, kun katselimme ikkunasta, kun fasaani kakkasi keskelle pihaa.

Talitiainen likaisen ikkunan läpi kuvattuna.

Takapihalla liikkuvan fasaanin tarkkailua.

Lintupalapelillä opettelimme linnun osat ja palojen avulla piirsin värityskuvan.

Etsimme lintukirjasta talitiaisen ja kuva väritettiin.

Laitettiin lintupalapelin palat pussiin. Vuorotellen sanottiin joku osa ja toisen piti tunnustelemalla löytää se. Meillä oli pussina tyynyliina, mutta se ei ollut kovin hyvä, oli liian iso.

Lapsen vaatekaappi

Laitoin tänään uuteen uskoon Empan vaatekaapin. Suuri osa hänen vaatteistaan alkoi olla liian pieniä ja oli aika viedä ne varastoon. Samalla järjestelin kaapin niin, että Emppa pystyy ottamaan sieltä itse vaatteensa ja tietysti myös viemään pestyt vaatteet takaisin. Emppa onkin ajoittain ollut innokas viemään vaatteita kaappeihin, mutta kun ei oikein ylettynyt, tunki ja heitteli vaatteita miten sattuu. Toivottavasti pyykin paikoilleen vieminen alkaa nyt sujua paremmin. Lupasin itselleni, että kannustan lasta tästedes valitsemaan ja hakemaan vaatteensa kaapista itse, enkä vaihda, vaikka tulisi millainen yhdistelmä ja asukokonaisuus. Saas nähdä, kuinka käy.

Tässä vielä taaperon vaatekaapin ennen ja jälkeen kuvat. Koska laitoin hyllyjä alemmas, mahtuisi kaappiin nyt ainakin yksi hylly lisää. Ylähyllyille voisi kasata vaikka pieneksi jääviä vaatteita, niin eivät olisi käyttövaatteiden seassa varastointia odottamassa. En nyt kuitenkaan vielä mene hyllykauppaan, sillä mieleen tuli, että sellaiset ulosvedettävät korit (ritilähyllyt) voisivat olla vielä paremmat.

Runoilua

Keksimme Eeron kanssa yhdessä satuja, kumpikin keksii lauseen vuorollaan. Eilen teimme ensimmäisn yhteisen runomme.

Papusoppaa

(Kansanrunoa mukaillen)

Mitä ruokaa?

Papusoppaa.

Mikä papu?

Pensasppu.

Mikä pensas?

Marjapensas.

Mikä marja?

Viinimarja.

Mikä viini?

Punaviini.

Mikä puna?

Poskipuna.

Mikä poski?

Pyllyposki.

Mikä pylly?

Kakkapylly.

Eero 3-v ja äiti