perjantai 7. kesäkuuta 2013

Pillimehua ja äidinmaitoa

Artza, ikää kohta 10 kk, ei juo mitään muuta kuin äidinmaitoa ja ainoastaan rinnasta. Tarjottu on niin pumpattua äidinmaitoa, vettä kuin mehuakin. Juomia on tarjottu tuttipullosta, mukista, nokkamukista ja lasista. Useampia kertoja päivässä ja useamman kuukauden ajan. Kuvassa osa tarjoiluastioista.


Artzalle ei vaan kelpaa muu kuin tissi. Tuttipulloa tai mukia voi pureskella ja kieritellä, mutta jos joku yrittää auttaa juomaan niistä, lapsi suuttuu tai juomat on rinnuksilla tai sekä että. Artzaa ei tissiriippuvuus näytä haittaavan. Jos äiti ei ole paikalla, sitten ei juoda, eikä siinä sen kummempaa. Pisin aika taitaa olla 7 tuntia juomatta. Onneksi ruuassakin on nestettä.





Otin aiheen puheeksi neuvolassa tänään ja terveydenhoitajalla oli vielä yksi ehdotus: tarjoa juotavaa pillillä. Pillimehupurkkia kun puristaa, pillistä ruiskuaa mehua. Empan kanssa tämä ilmiö tuli tuskallisen tutuksi, mutta nytpä siitä voisikin olla hyötyä. Itselleni ei olisi tullut mieleenkään antaa vauvalle sokeri-lisäaine-esanssia, mutta eipä kai kokeilemisesta ole hirveästi haittaa. Päivittäiseen käyttöön nämä litkut eivät meille tosiaankaan tule.

Ensimmäinen kokeilu ei antanut ihan toivottua tulosta. Nimittäin jos vauva nappaa pillistä hampailla kiinni samalla kun äiti puristaa mehupurkkia, ei mehu roiskukaan pillistä vaan purkin reiästä. Jatkamme harjoittelua koko arsenaalilla. Kaipa tuo joskus oppii, kun sinnikkäästi tarjotaan mahdollisuuksia. Meillä mukeja ja muita saa siis pyöriä jatkossakin lattialla Artzan ulottuvilla.



Orjallisesti en muuten neuvolan suosituksia noudata. Minua esimerkiksi kehotettiin yövierotukseen (olisi  voinut aloittaa jo puolivuotiaana). Yölliset hörpyt kuulemma vahingoittavat hammaskalustoa. Tästä olen saanut ristiriitaista tietoa. Jotkut nimittäin väittävät, etteivät äidinmaidon sokerit rasita hampaita. No, jokatapauksessa yövierotus rasittaisi äitiä liikaa. Itselleni on helpointa vetää yöllä herännyt vauva tissille ja jatkaa unia. Empan kanssa pidin jos jonkinlaista unikoulua, eikä yöhuudoista ollut mitään hyötyä. Lopulta lapsi oppi nukkumaan läpi yön ihan omia aikojaan. Kunhan Artzakin oppii kunnolla syömään ja juomaan, eiköhän yötankkauksetkin sitten  jää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti