sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Paremmin menee, kun touhua riittää

Meillä oli eilen kivaa. Aamupäivällä haravoimme nurmikkoa. Emppa haravoi ahkerasti ja kuljetti ruohoa pois nurmikolta. Artza touhuili omiaan siinä sivussa ja kokeili hänkin haravoimista.

Jostain kumman syystä molemmat tulivat sisälle ilman huutoa ja Emppa jopa auttoi Artzaa ulkovaatteiden riisumisessa ja käsien pesussa. Seuraavaksi Emppa halusi pyyhkiä pöydän ja kattaa sillä välin kun minä laitoin ruokaa.

Kun Artza oli päiväunilla, pelailimme Empan kanssa lautapelejä. Olen aina pitänyt lautapeleistä ja on hienoa, kun minulla on nyt innokasta peliseuraa.

Iltapäivällä lasteni isä tuli kotiin maataloushommista ja menimme kaikki yhdessä ulos pesemään autoja. Minä ja Artza lähinnä heiluimme pihalla ja katselimme, kun Emppa ja isi pesivät. Hyvin näytti yhteistyö kaksikolta sujuvan.

Tuntui aivan ihmeelliseltä, kun lapset eivät riehuneet, tapelleet tai huutaneet. Jopa tältäkin pihakeikalta he tulivat kiltisti sisään. Luulen, että harmonia johtui siitä, että touhuja oli kerrankin riittävästi.

Illalla tosin palattiin taas normaalimpaan käytösmalliin ja lelujen keräämisestä tuli riita. Siellä ne nyt ovat kaapin päällä jäähyllä tämän päivän.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti