lauantai 14. maaliskuuta 2015

Järjetön päivä

Tajusin juuri, että tästä blogista saa ihan väärän kuvan elämästämme. Meillä ei todellakaan tehdä vain kehittäviä puuhia eikä toimita aina Montessori-oppien mukaisesti. Ajoittain ihan maalaisjärkikin jätetään sohvan alle pölyttymään.

Tällä viikolla yhtenä aamuna Emppa ja Artza eivät halunneet lähteä päiväkotiin. Tiedossa oli lasten viikon lempipäivä päiväkodissa eli metsämytty- ja metsämörritoimintaa. Olin jo pakannut eväät valmiiksi reppuihin. Suunnittelin meneväni kuntosalille pienimmän kanssa ja hakevani sieltä tullessani salaatin itselleni lounaaksi. Mutta Emppaa ja Artzaa ei huvittanut lähteä. No ei sitten. Telkkarista piirretyt esiin ja äiti lapsineen olohuoneeseen lojumaan. Ulkona on kaunis päivä ja me vaan rötväilemme telkkarin ääressä. Ei mitään järkeä.

Lounasajan lähestyessä mietin ääneen, mitä söisimme. Pakkasesta varmaan löytyy jotakin. Emppa haluaa pizzaa, mutta juuri siihen ei nyt ole tarveaineita, enkä varmasti lähde kolmen lapsen kanssa kauppaan silloin kun heillä jo alkaa olla nälkä. Tilaamme pizzat kotiin. Emppa ja Artza ovat aivan innoissaan, sillä tällaista ei ole ennen tehty. Emppa haluaa pizzaansa kinkkua, tonnikalaa, broileria ja pepperonia. Artza ei halua pizzaa, vaan kebabia ja ranskalaisia. Kasviksista tai mistään muustakaan terveellisestä ei ole tietoakaan. Ei mitään järkeä.

Artza ei halua nukkua päiväunia. Hetken pötköttelemme vierekkäin sängyssä. Emppa katselee edelleen telkkaria ja Iippu on rattaissa päiväunilla. Uni ei tule, joten mekin siirrymme TV:n ääreen. Välillä vähän leikitään ja rakennetaan LEGOja, mutta telkkari on auki koko ajan. Iippukin herää päiväuniltaan ja otetaan mukaan rötväilyyn. Olohuoneessa alkaa olla jos jotakin tavaraa pitkin poikin. Artza löytää eteisestä eväsreput ja tuo ne olohuoneseen. Lapset päättävät pitää metsäretken olohuoneessa, sillä samalla voi katsoa telkkaria. Ei mitään järkeä.




Kolmen aikaan lapset ovat viimein saaneet telkkarista tarpeekseen ja haluavat ulos. Mennään vaan. Olemme olleet tunnin pihalla, kun tajuan, että olemme viideksi menossa kylään. Minulla ja Artzalla on ulkovaatteiden alla vain pitkät kalsarit, joten on pakko mennä vielä käymään sisällä vaihtamassa vaatteet. Kauhea häslinki, kun menemme sisään ja ulos ja yritän samalla haalia tavaroita mukaan. Mukavassa kyläpaikassa aika vierähtää. Lapset eivät malta syödä ruokaa, mutta pullat ja muut herkut kyllä maistuvat illan mittaan. Palaamme kotiin niin myöhään, etten enää viitsi komentaa lapsia keräämään leluja. Herkuttelusta johtuen iltapala ei maistu, joten hampaiden pesu ja nukkumaan. Iltasatukin jää lukematta. Ei mitään järkeä.

Seuraavana aamuna lapset lähtevät innosta hihkuen päiväkotiin. Minä teen pitkän lenkin Iippu rattaissa. Olohuonetta raivatessa löydän puolikkaan eväsleivän sohvan alta. Tuli pidettyä järjetön päivä, mutta nyt kaikki järkevä tuntuu taas paremmalta. Ehkä siinä järjettömässä päivässä oli sittenkin järkeä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti